First beat hyvinvointianalyysi on hyvä työkalu arjen kuormituksen, liikunnan ja kuntotason sekä palautumisen arviointiin.
Hyvinvointianalyysi
- Osoittaa, kuinka hyvin keho palautuu tällä hetkellä, ja auttaa suunnittelemaan toimenpiteet palautumisen tehostamiseksi
- Auttaa rytmittämään kuormitusta ja lepoa tarpeen mukaan parhaan potentiaalin ja hyvinvoinnin saavuttamiseksi
- Auttaa tunnistamaan palautumista hidastavat tekijät, kuten liian vähäiset yöunet
Mittaus kestää kolme vuorokautta, esim kaksi työpäivää ja vapaapäivän. Mittausjakson on tärkeä kuvata asiakkaan normaalia arkea. Iholle liimataan elektrodit, joihin mittalaite kiinnitetään oikean solisluun alapuolelle ja vasemman kylkiluun alareunaan. Mittalaitetta pidetään kiinnitettynä koko ajan, paitsi suihkussa, saunassa ja uidessa. Koko mittauksen ajan pidät päiväkirjaa, jonne merkitään työajat, nukkumaan menemisen ajankohdan ja heräämisen. Suositeltavaa on merkitä myös liikunta ja muut olennaiset hetket, jotta pystytään arvioida, mitkä arjen asiat vaikuttaa milläkin tavalla. Mittauksen jälkeen laite palautetaan ja sovitaan aika mittauksen läpikäymiseen. Mittausta ei suositella henkilölle, jolla on sydämentahdistin, sydämensiirto, vaikea sydänsairaus, jatkuva eteisvärinä tai eteislepatus tai kontrolloimaton kilpirauhashäiriö. Edellä mainituissa tilanteissa tulos voi olla epäluotettava. Kuumeisena mittausta kannattaa siirtää.
Sykevälivaihtelu
Hyvinvointianalyysi perustuu sydämen sykevälivaihtelun (engl. Heart Rate Variability, HRV) mittaamiseen ja analysointiin. Sykevälivaihtelulla tarkoitetaan peräkkäisten sydämenlyöntien välistä ajallista vaihtelua millisekunteina mitattuna. Sydämen syke mukautuu jatkuvasti erilaisiin muuttuviin sisäisiin ja ulkoisiin vaatimuksiin, kuten stressaaviin tilanteisiin, jolloin vaihtelua on vähemmän, ja palautumiseen, jolloin vaihtelua on enemmän.
Sympaattinen ja parasympaattinen hermosto
Sykevaihtelun avulla voidaan analysoida elintoimintoja kiihdyttävän sympaattisen ja rauhoittavan parasympaattisen hermoston toiminnan tasapainoa. Esimerkiksi pitkään jatkunut kuormitus ilman riittävää palautumista voi aiheuttaa elimistöön haitallisen stressitilan, jolloin tarvitaan lepoa ja vain kohtuullisesti liikuntaa rauhoittamaan sympaattisen hermoston toimintaa. Parasympaattinen hermosto puolestaan aktivoituu ihmisen ollessa levossa, jolloin sydän lyö rauhallisemmin, hengitys tasaantuu ja lihakset rentoutuvat. Parasympaattisen hermoston toiminnan heikentyminen näkyy mm. uupumuksena sekä suoritus- ja toimintakyvyn heikkenemisenä.
Stressi
Jokaiseen päivän kuuluu stressiä. On eri asia onko se positiivista vai negatiivista. Hyvinvointianalyysi tunnistaa stressaavat ja kuormittavat tekijät niin työssä kuin vapaa-ajalla, ja auttaa siten ymmärtämään päivittäisten valintojen vaikutukset omaan hyvinvointiin. Stressi on kehon normaali reaktio, joka nostaa vireystasoa. Lyhytkestoisen stressin vaikutus on yleensä hyödyllinen, pitkäkestoisen haitallinen. Lyhytkestoisessa stressireaktiossa keho aktivoituu, jolloin syke nousee ja energiankäyttö tehostuu. Stressistä on hyötyä esimerkiksi silloin, kun sinun täytyy saada työtehtävä valmiiksi määräaikaan mennessä. Kun lyhytaikainen stressitilanne on ohi, keho rauhoittuu. Pitkäkestoinen stressi ilman riittävää palautumista on haitallista. Jatkuva kiire, epäterveelliset elämäntavat ja liiallinen huolehtiminen ylläpitävät korkeaa vireystilaa ja estävät kehoa rauhoittumasta. Mikäli yöuni, vapaa-aika eikä viikonloppu riitä palautumiseen, voi olla kyse pitkittyneestä stressistä. Vaativina ajanjaksoina ylimääräisiä kuormitustekijöitä tulisi karsia, jotta kokonaiskuormitus ei kasvaisi liian suureksi. 
Hyvinvointianalyysi auttaa hallitsemaan stressiä
- Auttaa löytämään syyt kuormituksen taustalla
- Tukee yleistä hyvinvointia elämän jokaisella osa-alueella
- Edistää itsetuntemusta voimavaroja lisäävien valintojen tekemiseksi
Palautuminen – ei pelkkää nukkumista
Kiireisen arjen keskellä ja työelämän oravanpyörässä pyöriessä on haastavaa löytää aikaa rentoutumiselle. Saatat ajatella, että tunti tai kaksi lisää unta yössä on riittävä korjaustoimenpide heikkoon palautumiseen, mutta palautuminen on muutakin kuin pelkkää nukkumista. Työn lomassa tehty venyttely, kiireetön lounas ystävän kanssa tai vaikkapa vain muutaman minuutin mikrotauko luonnonmaisemaa katsellen katkaisee kehon stressireaktion ja antaa lisäenergiaa tekemiseen. Päiväaikainen palautuminen edistää myös nukahtamista ja parantaa unen laatua. Hyvin palautuneena ihmisellä on käytössään enemmän voimavaroja, jolloin hän jaksaa ja voi paremmin, pysyy terveempänä ja tuotteliaampana, jaksaa tehdä ja harrastaa sekä viettää laadukasta vapaa-aikaa. Hyvinvointi ei siis ole mahdollista ilman hyvää palautumista. Palautumista tehostavat:
- hyvä terveydentila
- terveellinen ravitsemus
- hyvä fyysinen kunto
- laadukas ja riittävän pitkä yöuni
- hyvät ihmissuhteet
- säännöllinen rentoutuminen
- positiivinen elämänasenne
Palautumiskyky on yksilöllistä ja vaihtelee terveyden ja elämäntilanteen mukaan. Osa ihmisistä palautuu luontaisesti paremmin ja osa hitaammin. Huono palautuminen johtaa huonoihin suorituksiin ja ylikuormitustilaan sekä altistaa uupumukselle ja sairauksille. – Stressinhallinnan tavoitteena ei ole täyttää päivää vihreällä vaan kestää päivän kuormitus.